Meluselvitykset, ympäristömelun hallinnan konsultointi ja ohjelmistot

 

TEKNINEN RAPORTTI

                                                                                               TR 2608-1

                                                                                                                            10.4.2002

TIIVISTELMÄ

 

Raportti sisältää yhteenvedon selvityksestä jossa tarkistettiin uuden moottoritien melumallinnuslaskennat vastaamaan toteutuneita tiegeometria- ja meluesteratkaisuja ja suoritettiin melumittauksia tiepiirin ja kuntien heille tulleiden valitusten perusteella osoittamissa kohteissa. Lisäksi eräissä erilliskohteissa on esimerkinomaisesti tehty selvityksiä lisämeluntorjuntatoimenpiteiden vaikutuksista.

 

Laskennallinen meluselvitys on tehty sekä vuoden2001 toteutuneilla että vuoden 2010 ennustetuilla liikennemäärillä. Liitekuvissa keltaisen ja vihreän raja ilmaisee Valtioneuvoston asuinalueiden päiväajan ohjearvon mukaisen tason 55 dB sekä sininen väri virkistyskäyttöön ja loma-asumiseen tarkoitettujen alueiden ohjearvon 45 dB ylittymisen.  Tieliikenteen vuorokausijakautuma on käytännössä aina sellainen, että yöajan 5dB tiukempi ohjearvo toteutuu päiväohjearvon toteutuessa.

 

Laskennallinen meluselvitys on tehty tietokoneohjelmistolla, joka muodostaa meluvöhykkeet automaattisesti digitaalista 3D- lähde- ja maastomallia käyttäen. Käytettyä aineistoa on mahdollista päivittää mm. liikennemäärien muutoksilla ilman, että laskentoja tarvitsee kokonaan uusia.

 

Moottoritien rakentamisen yhteydessä toteutetut meluesteet eivät täysin riitä suojaamaan kaikkia asukkaita melulta. Asuinalueiden ohjearvon ylittävillä alueilla on vuoden 2001 tilanteessa 223 ja vuoden 2010 tilanteessa  269 asukasta (Taulukko 1, s.8). Kuntien asettaman kiireellisyysjärjestyksen perusteella valittiin seitsemän esimerkkikohdetta, joiden osalta selvitettiin tarvittavat lisämeluntorjuntaratkaisut ko. alueiden suojaamiseksi. Nämä toteuttamalla melualueet pienenisivät niin, että ohjearvon ylittävillä alueilla olisi enää alle puolet edellämainituista asukasmääristä. Esimerkkien toteuttaminen maksaisi tehtyjen laskelmien mukaan noin kuusi miljoonaa euroa. Kohteista osa sekä esimerkkikohteiden ulkopuolelle jääneet muut yksittäiset ongelmakohteet olisivat kuitenkin kustannustehokkuudeltaan varsin huonoja.

 

Melumittauksia tehtiin kaikkiaan 31 pisteessä. Näistä asuinalueiden ohjearvo ylittyi 15 pisteessä ja

virkistyskäyttöön ja loma-asumiseen tarkoitettujen alueiden ohjearvo neljässä pisteessä. 

 

SISÄLTÖ

 

ESIPUHE                                                                                                                                                 

 

1 TAUSTAA                                                                                                                                            

1.1 Selvityskohde                                                                                                                   

1.2 Ympäristömelun ohjearvot ja mittayksiköt                                                                                  

 

2 Laskennallinen meluselvitys                                                                                             

2.1 Menetelmät ja lähtötiedot                                                                                                                               Tiegeometria                                                                                                                          

Maastomalliaineisto                                                                                                                

Liikennetiedot                                                                                                                        

Meluesteet                                                                                                                             

2.2 Tulokset                                                                                                                                    

2.3 Meluntorjunnan lisäämistarkastelut

Kuntien esitykset                                                                                                                    

Lempäälä                                                                                                                      

Toijala                                                                                                                          

Valkeakoski                                                                                                                 

Esimerkkikohteet                                                                                                                   

Palomäen-Maisen alue                                                                                                  

Sarvikkaan alue                                                                                                            

Lastustentien kohtaValkeakoskentien eteläpuoli

Tyrisevän alue

Tarttilantien kohta

Jutikkalan liittymän länsipuoli

 

3 MELUMITTAUKSET

3.1 Menetelmät ja lähtötiedot  

3.2 Tulokset         

 

4 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ         

 

LIITTEET

Liite 1: Yhteyshenkilöt

Liite 2: Selvityksessä käytetyt liikennetiedot

Liite 3: Nykyiset meluesteet

Liite 4: Mittauspisteiden sijainti

 

 

Esipuhe

 

Valtatien 3 toteuttaminen Hämeenlinnan ja Tampereen välille on ollut pitkäaikainen suunnittelu- ja rakennusprosessi, jonka yhteydessä on kertynyt suuri määrä erilaista selvitysaineistoa. Hämeen tiepiiri on tehnyt hankkeesta myös moottoritien seurantaa palvelevia selvityksiä. ”Moottoritien vaikutustutkimus –Valtatie 3 välillä Hämeenlinna-Tampere” -hankkeen tarkoituksena on saada tietoa suuren väylähankkeen liikenteellisistä, ympäristöllisistä ja sosiaalisista vaikutuksista. Työn ensimmäisessä, vuonna 2000 valmistuneessa vaiheessa (ennen -osa) kerättiin yhteen hankkeen suunnittelun aikana kertyneet liikenne- ja ympäristötiedot ja tehtiin yrityshaastatteluja. Näissä haastatteluissa pyrittiin saamaan esille alueen yrityselämän toiveita ja pelkoja moottoritien tulevista vaikutuksista.

 

Nyt tehty meluselvitys Jutikkalan ja Kuljun väliseltä moottoritieltä on osa vaikutusselvitysten toista osaa (jälkeen -osaa). Muilta osiltaan työn toinen vaihe käynnistynee syksyllä 2002. Työn toisessa vaiheessa kerätään vastaavat liikenne- ja ympäristötiedot sekä tehdään tarpeelliset tutkimukset ajalta, jolloin tie on ollut jo liikenteellä 1-2 vuotta, ja tien vaikutukset ovat nähtävissä. Selvityksen lopputuloksena esitetään vaikutusanalyysi siitä, millaisia liikenteellisiä, ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia moottoritiellä on ja ovatko hankkeelle aikanaan asetetut tavoitteet toteutuneet.

 

Hämeen tiepiirin johtoryhmä hyväksyi meluselvityksen työohjelman ja selvitys käynnistyi toukokuussa 2001. Selvityksen yhteydessä tarkistettiin tiesuunnittelun yhteydessä tehdyt melulaskennat ja tehtiin melumittauksia moottoritien varren kiinteistöillä. Työtä ohjaamaan ja valvomaan perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat:

 

·        Ympäristönsuojelusihteeri Kaija Kuivasniemi, Lempäälän kunta

·        Suunnittelija Timo Nevala, Lempäälän kunta

·        Mittausteknikko Heikki Knuutila, Toijalan kaupunki

·        Terveystarkastaja Sirpa Niemi, Toijalan kaupunki

·        Liikenneinsinööri Jorma Matikainen, Valkeakosken kaupunki

·        Ympäristöpäällikkö Esko Tamminen, Valkeakosken kaupunki

·        Ylitarkastaja Leena Ivalo, Pirkanmaan ympäristökeskus

·        Esikuntapäällikkö Matti Höyssä, Hämeen tiepiiri (puheenjohtaja)

·        Ympäristövastaava Tuula Säämänen, Hämeen tiepiiri

 

Meluselvityksen on tehnyt Suomen Akustiikkakeskus Oy, jossa työtä johti toimitusjohtaja Heikki T Tuominen ja suunnittelutyöstä vastasi Olli-Matti Luhtinen.

 

 

Tampereella huhtikuussa 2002

 

Hämeen tiepiiri

 

 

 

           Meluselvitykset, ympäristömelun hallinnan konsultointi ja ohjelmistot

Heikki T Tuominen                                                                                               TEKNINEN RAPORTTI

Olli-Matti Luhtinen                                                                                               TR 2608-1

10.4.2002

 

Melutilanteen seurantaselvitykset vt3 Jutikkala-Kulju

Lempäälä, Toijala ja Valkeakoski

 

1  TAUSTAA

 

1.1    Selvityskohde

 

Valtatie 3 ja sen liikenteen melu on noussut Hämeen tiepiirissä keskeiseksi kysymykseksi. Kun moottoritie avattiin uuteen, aiemmin hiljaiseen ympäristöön, se aiheutti monenlaisia vaikutuksia. Tiesuunnitelmavaiheessa tehtiin meluselvitykset. Tien avaamisen jälkeen tullut melua koskeva palaute on herättänyt kysymyksen siitä, vastaavatko meluselvitykset toteutuneita ratkaisuja ja onko meluesteiden tai muiden rakenteiden geometria muuttunut suunnitellusta, minkä vuoksi tämä selvitys päätettiin käynnistää. Selvitys on osa tiehankkeen vaikutusten seurantaa, mutta koskee vain melua.

 

Selvityksen kohteena on syksyllä 2000 uutena moottoritienä liikenteelle avattu valtatien 3 osuus väliltä Jutikkalan eritasoliittymä - Kulju (plv.122000-158900). Tieosuus kulkee kolmen kunnan, Lempäälän, Toijalan ja Valkeakosken alueella. Selvitys jakaantuu kahteen osaan, laskennalliseen meluselvitykseen  sekä melumittauksiin tiepiirin ja kuntien heille tulleiden valitusten perusteella osoittamissa kohteissa. Laskennallisessa meluselvityksessä mallinnettiin tien aiheuttama melu vuoden 2001 toteutuneilla ja vuoden 2010 ennustetuilla liikennemäärillä toteutuneiden tiegeometria- ja meluesteratkaisujen mukaisina. Risteävät tiet kuuluivat laskennalliseen selvitykseen niiltä osin kuin ne kuuluivat tieurakkaan. Lisäksi laskennalliseen meluselvitykseen liittyen selvitettiin esimerkinomaisesti meluntorjunnan lisäämiskeinoja eräissä ongelmallisiksi katsotuissa kohdissa.

 

Selvitystyötä johtamaan perustettiin ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet edustajat Hämeen tiepiiristä, selvityksen piiriin kuuluvista kunnista, Lempäälästä, Toijalasta ja Valkeakoskelta, Pirkanmaan Ympäristö-keskuksesta  sekä Suomen Akustiikkakeskus Oy:stä. Ohjausryhmän kokouksia oli neljä: 14.8.2001 Tampe-reella, 3.10.2001 Toijalassa, 3.12.2001 Lempäälässä ja 7.2.2002 Valkeakoskella. Lisäksi ohjausryhmä tutustui selvityskohteeseen 7.11.2001 järjestetyllä maastokäynnillä. Työn kustannuksista on vastannut Hämeen tiepiiri.

 

1.2  Ympäristömelun ohjearvot ja mittayksiköt

 

Kaikkea viihtyvyyttä alentavaa tai terveyttä haittaavaa taikka tarpeetonta ääntä voidaan kutsua yhteisesti meluksi.  Ihmisen omasta henkilökohtaisesta toiminnasta riippumaton, muualta kantautuva melu on ympäristömelua.

 

Ympäristömelu on hyvin laaja käsite. Ympäristömelua syntyy monista lähteistä kuten tie- ja katuliikenteestä, rautateistä ja lentoliikenteestä, teollisuudesta, rakennusten teknillisistä laitteista sekä vapaa-ajan toiminnoista. Ympäristömelu voi voimakkaana esiintyessään häiritä unta tai estää työn tai muiden tehtävien tekemistä aiheuttamalla stressireaktioita sekä vaikeuttamalla puhekommunikaatiota ja keskittymistä.

 

Yhdyskuntatasolla liikenteestä aiheutuva melu vaikuttaa ympäristön maankäyttöön etenkin taajama-alueilla.  Väylän ympäristö varataan tai ohjautuu vähemmän melulle herkkien toimintojen käyttöön tai jätetään kokonaan rakentamatta. Tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa pyritään melulähteidenkin ympäristö ottamaan yhä tehokkaampaan käyttöön ja mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan niille myös asuinalueita.

 

Asuinalueiden ja muiden herkkien toimintojen sijoittaminen melulähteiden läheisyyteen vaatii maankäytön suunnittelussa erityistoimenpiteitä mm. rakennusten sekä oleskelu- ja leikkialueiden sijoittamisessa.  Rakennusten puoleisissa julkisivurakenteissa mm. ikkunoiden ja ulkoilma-aukkojen ääneneristyksen riittävyys tulee varmistaa.

 

Melua kuvaavaa suuretta, äänitasoa, mitataan desibeleinä (dB).  Ympäristömelun kuvaamiseen käytetään yleisimmin ns. keskiäänitasoa (ekvivalenttitasoa), jossa hetkittäiset äänen voimakkuuden vaihtelut on tasoitettu ja eri korkuiset osaäänet painotettu korvan herkkyyttä vastaavalla tavalla (ns. A-painotus).  Näin ilmaistaan esimerkiksi päiväajan keskiäänitaso sekä yöajan keskiäänitaso.  Yksittäiset meluhuiput ovat melutasoltaan korkeampia kuin keskimelutaso ja hiljaiset jaksot selvästi alempia. Desibeli on logaritminen mittayksikkö, mistä johtuu eräitä erikoisia ominaisuuksia. Esimerkiksi liikenteen kaksinkertaistuminen nostaa melutasoa 3 dB. Vastaavasti puolittuminen alentaa melutasoa 3 dB. Melutason aleneminen 10 dB edellyttäisi ajoneuvojen lukumäärän laskua 10%:iin alkuperäisestä.

 

Ympäristömelun haittojen arviointi voitaisiin periaatteessa tehdä suoraviivaisesti mittaamalla melutaso kiinnostavissa kohteissa ja vertaamalla tuloksia ohjearvoihin. Laajan alueen meluimmission mittaaminen ei kuitenkaan yleensä ole edullinen eikä edes kovin luotettava arviointitapa. Melun etenemisolosuhteet vaihtelevat suurilla etäisyyksillä erittäin paljon mm. sääolosuhteiden takia. Tilastollisesti edustavan mittaustulosjoukon kokoaminen useissa tarkastelupisteissä olisi erittäin työlästä. Mittaukset eivät myöskään antaisi tietoa siitä, miten melutasoa voitaisiin tarvittaessa alentaa. Usein tehokkaampi tapa edetä on mitata melulähteiden melupäästö eli ns. emissio tarkasti ja selvittää siihen perustuen ympäristöön leviävä melu laskentamallin avulla. Menetelmän etuna on, että melun leviämistä voidaan kaikissa suunnissa tarkastella sääolojen kannalta keskimääräisissä olosuhteissa.

 

Meluntorjuntalain nojalla on annettu Valtioneuvoston päätös, jossa on esitetty yleiset melutason ohjearvot ekvivalenttitasoina. Ne ovat voimassa myös uuden ympäristönsuojelulain tultua voimaan. Ohjearvot on tarkoitettu käytettäväksi hyväksi kaavoittamisessa, rakentamisessa ja tiensuunnittelussa.

 

 


ULKONA                                                               Päivällä klo 7-22                   Yöllä klo 22-7

 

Asumiseen käytettävillä alueilla *)                                     55 dB                              50 dB

 

Virkistysalueilla taajamissa ja *)

taajamien välittömässä läheisyydessä                               55 dB                              50 dB

 

Hoitolaitoksia palvelevilla alueilla *)                                    55 dB                              50 dB

 

*) Uusilla alueilla                                                              55 dB                              45 dB

 

Oppilaitoksia palvelevilla alueilla                              55 dB                              ----

 

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla,

leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella

olevilla virkistys- ja luonnonsuojeualueilla                           45 dB                              40 dB

 


SISÄLLÄ                                                               Päivällä klo 7-22                   Yöllä klo 22-7

 

Asuinhuoneissa                                                               35 dB                              30 dB

 

Potilas- ja majoitushuoneissa                                           35 dB                              30 dB

 

Opetus- ja kokoontumistiloissa                                         35 dB                              ----

 

Liike- ja toimistohuoneissa                                               45 dB                              ----

         

Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- ja laskentatulokseen lisätään 5dB ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Liikenteen melu ei ole impulssimaista eikä kapea-kaistaista.

 

2  Laskennallinen meluselvitys

 

2.1  Menetelmät ja lähtötiedot

 

Selvitys on tehty käyttäen Pohjoismaisia liikennemelun laskentamalleja toimistomme kehittämässä AKUS-ohjelmistossa. Ohjelmisto ottaa huomioon lähteiden melupäästöt ja suuntaavuuden, maastomuodot,  meluesteet, varjostavat rakennukset (tarvittaessa) ym. äänen leviämiseen vaikuttavat tekijät. Lähinnä lähtötietojen tarkistamista varten  tie ajettiin läpi molempiin suuntiin ja kuvattiin videolle. Samasta syystä tie myös valokuvattiin molemmista suunnista 300-400m välein.

 

Tiegeometria

Melulaskennoissa käytettiin Tieliikelaitoksen välityksellä tien rakennussuunnittelussa mukana olleilta konsulteilta saatua lopullista suunnitteluaineistoa.

 

Maastomalliaineisto

Tien lähialueen osalta käytettävissä oli rakentamisvaiheessa laadittu erittäin tarkka maastoaineisto. Muilta osin käytettiin Maanmittauslaitoksen korkeustietoja. Näitä täydennettiin vielä työn aikana. Vesistöjen pinnat digitoitiin Akustiikkakeskuksessa MML:n pinnankorkeustietojen perusteella. Heti

 Kuljun liittymän pohjoispuolella tien itäpuolella tällä hetkellä oleva poistetun  tiepäällysteen

läjitysalue ei ollut mukana maastomallissa, koska se tullaan myöhemmin poistamaan.

 

Liikennetiedot

Liikennetiedot saatiin yleisten teiden osalta Hämeen tiepiiristä. Vuoden 2001 tiedot ovat valtatien 3 osalta tiepiirin liikennelaskentatietojen perusteella syksyllä 2001 arvioimia  koko vuoden liikennemääriä ja raskaan liikenteen osuuksia. Vuodesta 2001 vuoteen 2010 tiepiiri arvioi liikenteen kasvavan 2,0%/v. Risteävien teiden liikennemäärät saatiin olettamalla käytössä olleiden vuoden 2000 liikennemäärien kasvavan samassa suhteessa kuin vt3:n liikennemäärät ko. vuosille. Ramppien liikennemäärät arvioitiin pää- ja risteävien teiden liikennemäärien perusteella. Toijalan Satamatien osalta käytettiin Toijalan kaupungilta saatuja liikennelaskentatietoja. Liikenteen nopeutena laskennoissa oli moottoritiellä 120km/h ja risteävillä teillä 40-100km/h. Tiedot oli saatu pääosin Tiehallinnon tierekisteristä. Nopeudet rampeissa arvioitiin tiegeometrian perusteella välille 50-100km/h. Raskaan liikenteen osuus oli moottoritiellä 8-10%, risteävillä teillä 5-12% ja rampeissa 4-13%. Käytetyt liikennetiedot on esitetty liitteessä 2.

 

Meluesteet

Tiedot nykyisistä meluesteistä saatiin Tieliikelaitokselta. Tarkistuksen yhteydessä ilmeni, etteivät tiedot meluvallin vo11 (Plv 158089-158550 oik) osalta vastanneet todellista tilannetta. Meluvallista vo1 (Plv 126120-126370 oik) ei puolestaan löytynyt suunnittelutietoja. Näiden sijainti ja korkeus mitattiin maastossa jolloin laskennat voitiin suorittaa todellisen tilanteen mukaisena myös näiltä osin. Nykyiset  meluesteet on merkitty liitekarttoihin sinisin viivoin ja lisämeluntorjuntaa koskevissa kuvissa mahdolliset uudet meluesteet valkoisin viivoin. Luettelo nykyisistä meluesteistä on esitetty liitteessä 3. Meluvalleja on 7560m, -kaiteita 4400m ja –seiniä 1940m, eli tien reunoista (2x36900m) 19% on suojattu varsinaisilla meluesteillä. Meluvallien korkeudet tiehen nähden olivat 1,5...8m, kaiteiden 1m ja meluseinien 3...7,4m. Varsinaisten meluesteiden lisäksi laskennoissa on huomioitu meluesteinä leikkaukset, penkereet, sillanreunat jne.

 

    

Kuva 1: Meluvalli vo1 Tarttilantien kohdalla                                               Kuva 2: Meluseinä sv1 Toijalan eritasoliittymän pohjoispuolella

                                                                                     

          

Kuva 3: Meluvalli vo4 Toijalan eritasoliittymän eteläpuolella                                   Kuva 4: Melukaide ko3 Konhon silloilla

 

Kuva 5: Meluvallit vv7, vv8, vo9 ja vo10 sekä melukaide kv6 Kuivaspään kohdalla

 

2.2  Tulokset

 

Melulaskentojen tulokset on esitetty liitekartoissa. Koko selvityskohteen osalta on laskettu päiväajan keskiäänitasot nykyisin meluestein vuoden 2001 liikennemäärillä sekä vuoden 2010 ennustetuilla  liikennemäärillä. Yöajan keskiäänitasoja ei esitetty, koska tieliikenteen vuorokausijakautuma on käytännössä aina sellainen, että yöajan 5 dB tiukempi ohjearvo toteutuu päiväohjearvon toteutuessa. Melukartat ovat mittakaavassa 1:10000 ja niissä selvitysalue on jaettu 12 karttaruutuun (11 karttalehteä).

Kuva 6: Meluvyöhykekarttojen ruutujako

 

Keskimelutasoja kuvaavien karttojen värikoodit noudattavat "liikennevaloperiaatetta" siten, että virkistyskäyttöön ja loma-asumiseen tarkoitettujen alueiden ohjearvon 45 dB enintään

5 dB ylittävät alueet on merkitty sinisellä, 5-10 dB ylitävät alueet  vihreällä,  asuinalueiden ohjearvon 55 dB enintään

5 dB ylittävät alueet keltaisella ja yli 5dB ylittävät alueet punaisen eri sävyillä. Näin ollen ei mikään väri saisi ulottua virkistyskäyttöön ja loma-asumiseen tarkoitetuille alueille eikä keltainen tai ainakaan punainen väri asuinalueille. Kohteen eteläpäästä (Ruudut 1 ja 2) ei ole esitetty 45-50 dB meluvyöhykkeitä.

 

Kussakin 5 dB -vyöhykkeessä on tarkemman lukemisen helpottamiseksi erisävyinen 1 dB levyinen raita keskellä vyöhykettä. Esimerkiksi vyöhyke 50–55 dB on näin jaettu kolmeen alivyöhykkeeseen: 50-52 dB, 52-53 dB ja 53-55 dB ja vyöhyke 55-60 dB alivyöhykkeisiin 55-57 dB, 57-58 dB ja 58-60 dB. Ylimmässä vyöhyk-keessä erisävyinen raita tarkoittaa tämän alarajaa yli 5 dB suurempia arvoja.

 

Valtioneuvoston ohjearvon mukainen taso, 55 dB, ylittyy asutuksen kohdalla monin paikoin. Laajimmilleen ylitykset ulottuvat Jutikkalan ja Tarttilan liittymien jälkeisillä aukeilla osuuksilla, Konhonselän- ja Lipon kylän kohdalla, Lempäälän eteläisen liittymän eteläpuolella sekä Tervajärven, Sarvikkaan ja Maisen alueilla. Asukkaita yli 55 dB –alueilla on vuoden 2001 tilanteessa 223 ja vuoden 2010 tilanteessa 269. Näistä kaksi kolmasosaa on Lempäälän asukkaita (Taulukko 1, s.8).

 

2.3  Meluntorjunnan lisäämistarkastelut

 

Kuntien esitykset

 

Kohdassa 2.2 mainittujen tulosten perusteella selvitysalueen kunnat määrittelivät kiireellisyysjärjestyksessä ne kohteet joihin halutaan lisää melusuojausta:

 

Lempäälä

Kunnan tekninen toimi antoi asiasta lausunnon 19.12.2001 johon kunnan Ympäristö- ja rakennusjaosto kokouksessaan 9.1.2002 yhtyi. Lausunnon mukaan kunta vaatii melusuojauksen lähtökohdaksi koko tien vaikutusalueella olevan asutuksen saamista päiväajan ohjearvon 55 dB alapuolelle. Esitetty kiirellisyysjärjestys on seuraava:

1.      Sarvikkaan alue

2.      Kuivaspää sekä Kukkolanmäki-Palomäki-Maise –alue

3.      Lastusten tienoo sekä Koivistonjärvi

4.      Kivioja ja lippo

5.      Muut alueet

 

Toijala

Seuraaviin kohteisiin haluttiin lisää melusuojausta:

1.      Rätön alue

2.      Nahkialanvuoren virkistysalue ja Terisjärven luonnonsuojelualueet

3.      Yksittäiset talot Tyrisevän peltoaukeilla

 

Valkeakoski

Kaupunki esitti seuraavat melusuojausta kaipaavat alueet:

1.      Konhon sillat (lukuisia loma-asuntoja melualueella)

2.      Jutikkalan liittymän länsipuoli/vt3:n eteläpuoli. Tarttilan tien itäpuoli/vt3:n pohjoispuoli.

3.      Tarttilan liittymän länsipuoli.

4.      Konhon siltojen pohjoispuoli

 

Esimerkkikohteet

 

Kiireellisyysjärjestysten perusteella konsultti valitsi esimerkinomaisesti eräitä kohteita joissa määriteltiin ne meluntorjunnan minimitoimenpiteet, joiden avulla olisi mahdollista saavuttaa asuinkiinteistöillä valtio-neuvoston päätöksen mukainen 55 dB -melutaso. Kohteiksi pyrittiin valitsemaan ne, joissa toimenpiteillä olisi mahdollisimman suuri tehokkuus.

 

Tässä selvityksessä meluntorjuntakohteet ainoastaan asetettiin järjestykseen. Meluesteiden tarkemmat toteuttamisedellytykset selviävät mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä.

 

Eräitä kuntien esityksissä kiireellisyysjärjestyksessä kärkipäässä olleita kohteita ei valittu esimerkkeihin:

o       Toijalan Rätön alueella ei tarkistettujen laskelmien mukaan ole asutusta yli 55dB alueella

o       Toijalan Nahkialanvuoren pohjoispää ja Terisjärven länsipuoli olisi erittäin vaikea suojata, alueella ei ole asutusta

o       Konhon siltojen (Valkeakoski) melusuojausta (nykyisin jo melukaiteet) olisi erittäin vaikea lisätä

o       Konhon siltojen pohjoispuolella (Valkeakoski) tie on leikkauksessa, meluntorjunta meluestein vaikeaa

 

Esimerkkikohteita on seitsemän. Tarkastelut on tehty vuoden 2010 tilanteessa. Tulokset on esitetty liitteissä 27-33. Kustakin kohteesta on esitetty tilanne nykyisin meluestein (ilman meluesteitä) sekä uusin meluestein. Lisämeluntorjuntakohteissa melukarttoihin on merkitty edullisin ratkaisu eli meluvalli. Samoin esteiden korkeus on määritelty ainoastaan tien tasausviivaan nähden.. Taulukkoon 2 on Tieliikelaitos/ Konsultointi/Väli-Suomen suunnittelupalvelut määritellyt kuhunkin kohteeseen todellisen toteutettavissa olevan ratkaisun ja vaaditun esteen todellisen korkeuden maanpinnasta. Useisiin kohtiin on tällöin, lähinnä kantavuus-ongelmien takia, tullut  meluvallin sijasta meluseinä, joten taulukon ja melukarttojen esteen laatua koskevat tiedot poikkeavat hieman toisistaan. Tämä ei käytännössä vaikuta mallintamistuloksiin, toteuttamis-kustannuksiin kylläkin selvästi. Sarvikkaan kohdasta on esitetty myös poikkileikkaus- ja havainnekuvat.

         

Palomäen-Maisen alue (pl 157600 - 158900)

Alue sijaitsee selvityskohteen pohjoispäässä Lempäälässä. Rakennetuista meluesteistä huolimatta asuinalueita on päiväajan ohjearvon   55 dB ylittävillä alueilla. Tien länsipuolen meluvallit ovat liian matalia ja itäpuolen meluvalli liian matala ja lyhyt. Liitteen 27 mukaisilla parannuksilla, joissa länsipuolen meluvalleja korotettaisiin, itäpuolen meluvallia jatkettaisiin ja korotettaisiin sekä Viskarin alikulku-käytävän kohdalle rakennettaisiin melukaiteet, saataisiin 15 taloa ja 51 asukasta ohjearvon 55 dB alapuolelle. Palomäen kohdalla tien itäpuolella lähellä tietä olevia kahta taloa ei tehtyjen selvitysten mukaan saada ohjearvon alapuolelle millään kohtuullisesti toteutettavissa olevalla ratkaisulla. Esim. meluvallin korottaminen vielä kolmella metrillä tämän ratkaisun (tie+4m) mukaisesta ei riittäisi, koska melua tulee myös vallin pohjoispuolelta, jonne ei penkereestä johtuen voisi käytännössä rakentaa kuin melukaiteen, joka tässä tapauksessa ei myöskään tehtyjen selvitysten mukaan riittäisi.  Näidenkin talojen osalta melutasot kuitenkin alenisivat liitteessä esiteyllä ratkaisulla noin 5 dB.

 

Sarvikkaan alue (pl 153500 – 154600)

Tien itäpuolella heti Lempäälän eritasoliittymän pohjoispuolella sijaitseva alue on suojattu 950m pitkällä 1m korkealla melukaiteella. Koska alue sijaitsee tietä korkeammalla ja tie on lisäksi hieman kallistettu alueen suuntaan, ei kaide (Kuva 8) riitä suojaamaan melulta ja alue on suurelta osin ohjearvon 55dB yläpuolella. Liiteessä 28 on mallinnettu lisämeluntorjuntavaihtoehto jossa kaide on korvattu hieman pidemmällä (1060m) meluseinällä jonka eteläinen 550m osuus tulisi maastonmuodoista johtuen olla tiehen nähden 5m korkeudella, loppuosalle riittäisi 3m korkeus. Ratkaisulla ko. alue, 9 taloa ja 31 asukasta, saataisiin ohjearvon 55 dB alle.

*                     

Kuva 7: Poikkileikkaus Sarvikkaan kohdalla (etelästä päin katsottuna)

 

 

Kuva 8: Sarvikkaan kohta nykyisin                                      Kuva 9: Sarvikkaan kohdalla 5m / 3m meluseinä

 

Lastustentien kohta  (pl 150200 – 151100)

Kohde sijaitsee Lempäälässä. Meluesteitä ei ko. kohdassa tällä hetkellä ole. Tien itäpuolella on 3 taloa (12 asukasta) ohjearvon. yläpuolisilla alueilla. Ko. talot saataisiin alle ohjearvon (Liite 29) kahdella 350m pituisella meluseinällä joiden yläreuna on 2m korkeudella tiestä.

 

Valkeakoskentien eteläpuoli (pl 146500 – 148300)

Tien itäpuolella Lempäälän Koiviston alueella on useita taloja melualueella. Ko. kohdassa on kaksi meluvallia ja melukaide. Alue on laajan kaarteen sisällä johon melu tulee useista suunnista. Melusuojaus edellyttäisi liitteen 30 mukaisesti uusia meluvalleja 460m, nykyisten korottamista 350m, uutta meluseinää 270m ja melukaidetta 170m matkalle. Toimenpiteen avulla saataisiin 4 taloa ja 16 asukasta ohjearvon alapuolelle.

 

Tyrisevän alue (pl 130500 – 132100)

Tyrisevän peltoaukeiden kohdalla Toijalassa ei ole meluesteitä ja melu leviää laajalle alueelle. Liitteessä 31 on suojausvaihtoehto ko. kohtaan. Esimerkissä on mukana myös aivan tien vieressä mäellä tien pohjois-

puolella olevan talon (Mittauspiste T2) saamisen alle  ohjearvon edellyttämä melueste. Tämä enimmillään

8m korkea este on kuitenkin käytännössä mahdoton toteuttaa, eikä se olekaan mukana taulukon 2 kustannustarkastelussa. Esimerkin neljällä muulla meluesteellä yhteispituudeltaan 1850m saataisiin 6 taloa ja 13 asukasta ohjearvon alapuolelle.

 

Tarttilantien kohta (pl 125700 – 126600)

Tien pohjoispuolella on kaksi taloa melualueella (Valkeakoski). Niitä suojaamassa on meluvalli (vo1) joka on kuitenkin liian lyhyt ja osin liian matala. Jatkamalla vallia n. 400m itään ja korottamalla se kokonaisuudessaan nelimetriseksi saataisiin (Liite 32) ko. talot sekä lisäksi yksi kuvan ulkopuolella oleva talo ohjearvon alapuolelle.

 

Jutikkalan liittymän länsipuoli  (pl 123500 – 125600)

Selvityskohteen alkupäässä Valkeakoskella on aukea alue jossa ei ole melusuojausta. Ohjearvon yläpuolella

olevat seitsemän taloa saataisiin suojattua liitteen 33 mukaisella ratkaisulla jossa rakennettaisiin  melukaidetta 1300m- ja meluseinää 1550m matkalle.

 

Em. kohteiden toteutettaminen pienentäisi melualueita edelleen niin, että yli 55 dB -alueilla olisi enää alle puolet nykyisestä asukasmäärästä (Taulukko 1). Taulukossa 2 on laskettu toimenpiteiden kustannukset ja tehokkuus. Kustannuksia arvioitaessa on käytetty keskimääräisiä tietoja viime aikoina toteutettujen meluesteiden kustannuksista. Yksikkökustannusten lähtöolettamukset ovat:

 

o       Meluvalli 3,40€/m3 (materiaali 5 km:n etäisyydeltä, Tiehallinnolla on tien varressa läjitysmassoja joita voidaan hyödyntää meluvalleissa)

o       Betoninen (korkeus 1,0 m) ja teräksinen (korkeus 1,1 m) melukaide 200€/m

 

Taulukko 1: Asukasmäärät  yli 55 dB*) melualueilla

 

 

 

 

 

 

 

     Nykyisin meluestein

       Taulukon 2 toimenpitein

 

v.2001

v.2010

v.2010

   Vaikutus v.2010

 Lempäälä

153

184

74

-110

 Toijala

23

35

22

-13

 Valkeakoski

47

50

31