Etusivu | Taustaa | Melukartat | Yhteyshenkilöt

Meluselvitykset, ympäristömelun hallinnan konsultointi ja ohjelmistot

Heikki T Tuominen TEKNINEN RAPORTTI

Olli-Matti Luhtinen TR 2546-2

5.10.2001

Kauniaisten meluselvitys 2000

Tilaaja Kauniaisten kaupunki

Yhteyshenkilöt Minna Aarnio, Kauniaisten kaupunki

Stig Holm, Kauniaisten kaupunki

Mauri Liimatainen, Kauniaisten kaupunki

TIIVISTELMÄ

Raportti sisältää yhteenvedon Kauniaisten kaupungille tehdystä meluselvityksestä. Selvityksen kohteena oli tieliikennemelu keskeisimmällä katuverkolla ja kaupunkia ympäroivillä yleisillä teillä sekä raideliikennemelu. Raportin tekstiosassa on käsitelty myös lentoliikennemelua.

Melutarkastelut on tehty kahdessa tilanteessa: Toteutuneilla vuoden 2000 liikennemäärillä sekä ennustetuilla vuoden 2020 liikennemäärillä. Liitteissä on esitetty em. tilanteissa tie- ja junaliikenteen päiväajan keskimelutasot sekä yhdessä että erikseen ja junaliikenteen yöajan keskimelutasot. Lisäksi on eräissä erilliskohteissa tehty selvityksiä eri meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutuksista. Liitekuvissa keltaisen ja vihreän raja ilmaisee Valtioneuvoston ohjearvon mukaisen tason, 55 dB päivällä (50 dB yöllä). Tieliikenteen vuorokausijakautuma on käytännössä aina sellainen, että yöajan 5dB tiukempi ohjearvo toteutuu päiväohjearvon toteutuessa.

Selvitys on tehty tietokoneohjelmistolla, joka muodostaa meluvöhykkeet automaattisesti digitaalista 3D- lähde- ja maastomallia käyttäen. Käytettyä aineistoa on mahdollista päivittää mm. liikennemäärien muutoksilla ilman, että laskentoja tarvitsee kokonaan uusia.

Kauniaisten melutilanne on kaupungin sijaintiin nähden varsin hyvä. Suurimman meluongelman aiheuttaa Turunväylä. Tämän ongelman poistaminen edellyttäisi myös seudullisia ja Espoon kaupungin toimenpiteitä, joita tiettävästi onkin tulossa. Myös Turuntien osalta on tulossa parannustoimenpiteitä Tammikummun alueella. Kehä II kulkee Kauniaisten kohdalla syvässä leikkauksessa ja meluvallin takana eikä aiheuta meluongelmaa. Kaupungin pääkatuihin rajoittuvilla kiinteistöillä melun ohjearvot ylittyvät monin paikoin. Tämän torjumiseen voitaisiin käyttää paikallisia meluesteitä, nopeusrajoitusten alentamista ja hidasteena ajotilan kaventamista. Raideliikennemelu ylittää ohjearvot 100-150m etäisyydellä rantaradasta. Tämä voitaisiin torjua melukaiteilla. Lentomelun torjumiseksi ei juuri ole olemassa paikallisia toimenpiteitä.

TAUSTAA

Ympäristömelun ohjearvot ja mittayksiköt

Kaikkea viihtyvyyttä alentavaa tai terveyttä haittaavaa taikka tarpeetonta ääntä voidaan kutsua yhteisesti meluksi. Ihmisen omasta henkilökohtaisesta toiminnasta riippumaton, muualta kantautuva melu on ympäristömelua.

Ympäristömelu on hyvin laaja käsite. Ympäristömelua syntyy monista lähteistä kuten tie- ja katuliikenteestä, rautateistä ja lentoliikenteestä, teollisuudesta, rakennusten teknillisistä laitteista sekä vapaa-ajan toiminnoista. Ympäristömelu voi voimakkaana esiintyessään häiritä unta tai estää työn tai muiden tehtävien tekemistä aiheuttamalla stressireaktioita sekä vaikeuttamalla puhekommunikaatiota ja keskittymistä.

Yhdyskuntatasolla liikenteestä aiheutuva melu vaikuttaa ympäristön maankäyttöön etenkin taajama-alueilla. Väylän ympäristö varataan tai ohjautuu vähemmän melulle herkkien toimintojen käyttöön tai jätetään kokonaan rakentamatta. Tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa pyritään melulähteidenkin ympäristö ottamaan yhä tehokkaampaan käyttöön ja mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan niille myös asuinalueita.

Asuinalueiden ja muiden herkkien toimintojen sijoittaminen melulähteiden läheisyyteen vaatii maankäytön suunnittelussa erityistoimenpiteitä mm. rakennusten sekä oleskelu- ja leikkialueiden sijoittamisessa. Rakennusten puoleisissa julkisivurakenteissa mm. ikkunoiden ja ulkoilma-aukkojen ääneneristyksen riittävyys tulee varmistaa.

Melua kuvaavaa suuretta, äänitasoa, mitataan desibeleinä (dB). Ympäristömelun kuvaami-seen käytetään yleisimmin ns. keskimelutasoa (ekvivalenttitasoa), jossa hetkittäiset äänen voimakkuuden vaihtelut on tasoitettu ja eri korkuiset osaäänet painotettu korvan herkkyyttä vastaavalla tavalla (ns. A-painotus). Näin ilmaistaan esimerkiksi päiväajan keskimelutaso sekä yöajan keskimelutaso. Yksittäiset meluhuiput ovat melutasoltaan korkeampia kuin keskimelutaso ja hiljaiset jaksot selvästi alempia.

Desibeli on logaritminen mittayksikkö. Tästä johtuu eräitä erikoisia ominaisuuksia. Esimerkiksi liikenteen kaksinkertaistuminen nostaa melutasoa 3 dB. Vastaavasti puolittuminen alentaa melutasoa 3 dB. Melutason aleneminen 10 dB edellyttäisi ajoneuvojen lukumäärän laskua 10%:iin alkuperäisestä.

Ympäristömelun haittojen arviointi voitaisiin periaatteessa tehdä suoraviivaisesti mittaamalla melutaso kiinnostavissa kohteissa ja vertaamalla tuloksia ohjearvoihin. Laajan alueen meluimmission mittaaminen ei kuitenkaan yleensä ole edullinen eikä edes kovin luotettava arviointitapa.

Melun etenemisolosuhteet vaihtelevat suurilla etäisyyksillä erittäin paljon mm. sääolosuhteiden takia. Tilastollisesti edustavan mittaustulosjoukon kokoaminen useissa tarkastelupisteissä olisi erittäin työlästä. Mittaukset eivät myöskään antaisi tietoa siitä, miten melutasoa voitaisiin tarvittaessa alentaa.

Usein tehokkaampi tapa edetä on mitata melulähteiden melupäästö eli ns. emissio tarkasti ja selvittää siihen perustuen ympäristöön leviävä melu laskentamallin avulla. Menetelmän etuina on, että melun leviämistä voidaan kaikissa suunnissa tarkastella sääolojen kannalta keskimääräisissä olosuhteissa.

Meluntorjuntalain nojalla on annettu Valtioneuvoston päätös, jossa on esitetty yleiset melutason ohjearvot ekvivalenttitasoina. Ne ovat voimassa uuden ympäristönsuojelulainkin tultua voimaan. Ohjearvot on tarkoitettu käytettäväksi hyväksi kaavoittamisessa, rakentamisessa ja tiensuunnittelussa.

ULKONA Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7

Asumiseen käytettävällä alueella *) 55 dB 50 dB

Virkistysalueilla taajamissa ja *)

taajamien välittömässä läheisyydessä 55 dB 50 dB

Hoitolaitoksia palvelevilla alueilla *) 55 dB 50 dB

*) Uusilla alueilla 55 dB 45 dB

Oppilaitoksia palvelevilla alueilla 55 dB ----

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla,

leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella

olevilla virkistys- ja luonnonsuojeualueilla 45 dB 40 dB

SISÄLLÄ Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7

Asuinhuoneissa 35 dB 30 dB

Potilas- ja majoitushuoneissa 35 dB 30 dB

Opetus- ja kokoontumistiloissa 35 dB ----

Liike- ja toimistohuoneissa 45 dB ----

Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- ja laskentatulokseen lisätään 5dB ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Liikenteen melu ei ole impulssimaista eikä kapeakaistaista.

MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT

Selvitys on tehty käyttäen Pohjoismaisia liikennemelun laskentamalleja toimistomme kehittämässä AKUS-ohjelmistossa. Ohjelmisto ottaa huomioon lähteiden melupäästöt ja suuntaavuuden, maastomuodot, varjostavat rakennukset (tarvittaessa) ym. äänen leviämiseen vaikuttavat tekijät.

Liikennetiedot

Tieliikenteen määrien arvioimiseen vuosien 2000 ja 2020 tilanteissa käytettiin Kauniaisten

kaupungin ja tielaitoksen liikennelaskentatietoja sekä pääkaupunkiseudulle tehtyjä liikenneennusteita. Suurimmalle osalle katuverkkoa käytettiin ennustetilanteen lukuina kaupungin edustajien omia kasvuarvioita. Kehä II:n nykytilanteen liikennemäärinä käytettiin poikkeuksellisesti tielaitoksen uusinta arviota vuoden 2001 liikennemääristä.

Taulukko 1: Melulaskennoissa käytetyt tieliikennetiedot
		Nykytilanne (2000)			Ennustetilanne (2020)
				Rask.liik			Rask.liik
Tie	Osuus	KVL	Nop.raj.	osuus (%)	KVL	Nop.raj.	osuus (%)
Turuntie	-Turuntienportti	9800	60	4	11 760	60	4
	Turuntienportista itään	17000	60	4	18 800	60	4
Vanha Tienhaara		5000	50	4	6 000	50	4
Vanha Turuntie	Bembölentie-Vanha tienhaara	500	40	4	600	40	4
	Vanha tienhaara-Asematie	5000	50	4	6 000	50	4
	Asematie-P.Heikelintie	500	50	4	600	50	4
	P.Heikelintie-Turuntie	500	30	4	-	-	-
Bembölentie	Vanha Turuntie-Kasavuorentie	3600	40	4	4 320	40	4
	Kasavuorentie-Asematie	4300	40	4	5 160	40	4
Asematie	Vanha Turuntie-Kylpyläntie	4500	50	4	5 400	50	4
	Kylpyläntie-Bembölentie	5500	50	4	6 600	50	4
	Bembölentie-Bredantie	9100	50	4	10 920	50	4
	Bredantie-Tunnelitie	13500	50	4	16 200	50	4
P.Heikelintie	Vanha Turuntie-Lindstedtintie	500	30	4	600	30	4
Turuntienportti	Lindstedtintie-Turuntie	-	-	-	600	50	4
Lindstedtintie	P.Heikelintie-Kavallintie	500	30	4	600	30	4
Kavallintie	Asematie-E.Heikelintie	1700	30	4	2 040	30	4
	E.Heikelintie-Dosentintie	1600	30	4	1 920	30	4
	Dosentintie-Kandidaatintie	1200	30	4	1 440	30	4
	Kandidaatintie-Lindstedtintie	600	30	4	720	30	4
Kasavuorentie	Bembölentie-Urheilutie	2400	40	4	2 880	40	4
	Urheilutie-Mikael Lybeckintie	900	40	4	1 080	40	4
Mikael Lybeckintie	Kasavuorentie-Bredantie	900	40	4	1 080